|
Diabetes-lehden numerossa 4/2012 kerrotaan, että tyypin 2 diabetes ja uniapnea näyttävät liittyvän kiinteästi yhteen. Jopa kolme neljäsosaa diabeetikoista kärsii myös uniapneasta ja usein vielä tietämättään. Sama pätee myös toisinpäin: 40 % uniapneaa sairastavista sairastaa myös diabetesta.
Yksi selvä yhteys uniapnean ja diabeteksen välillä on keskivartalolihavuus. Uniapneaa sairastavilla on usein samanlaisia elimistön muutoksia kuin diabeetikoilla: korkeita veren sokeri- ja rasva-arvoja ja kohonnut verenpaine.
Dosentti Henri Tuomilehto toteaa, että tutkimusten mukaan hoitamaton uniapnea heikentää diabeteksen hoitotasapainoa. Insuliinihoito ei hänen mukaansa tehoa, ellei uniapneaa hoideta.
Suuri ongelma uniapnean hoidossa on löytää taudista kärsivät ajoissa. Alkuvaiheessa sairaus ei useinkaan anna oireita. Vuonna 2003 arvioitiin, että Suomessa on 150 000 uniapneaa sairastavaa. Kriteereiksi sairaudelle määriteltiin tuolloin unenaikaiset hengityskatkokset, kuorsaus ja päiväväsymys.
Dosentti Tuomilehdon mielestä päiväväsymys on kuitenkin kriteerinä epämääräinen. Jos se suljetaan kriteereistä pois, uniapneaa potevia voi olla Suomessa jopa 400 000. Tuomilehto sanoo, että uniapnea tulee hoitaa siitä riippumatta, onko potilailla päiväväsymystä vai ei. Koska uniapneaa ei usein todeta ajoissa, potilaan tullessa hoitoon sairaus on aiheuttanut vahinkoa keskimäärin jopa 10 – 15 vuotta.
Uniapneaa sairastavien tavoittamisessa ovat terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit ja diabeteshoitajat avainasemassa. Heidän tulisi kysyä diabetestä sairastavilta aina myös nukkumisesta: kuorsaavatko potilaat ja onko heillä öisin hengityskatkoksia. Tähän kehottaa myös Kansainvälinen diabetesliitto asiantuntijalausumassaan.
Artikkelin ”Uniapnea voi pysyä pitkään piilossa” voi lukea Diabetes-lehden numerosta 4/2012 sivuilta 18 – 19.
|