Remote analysis

On hyvä erottaa toisistaan valkotakkiverenpaine ja valkotakki-ilmiö. Edellisellä tarkoitetaan verenpainetta, joka on koholla ainoastaan lääkärin tai muun ammattihenkilön mittauksessa, muulloin normaali. Jälkimmäinen tarkoittaa ammattihenkilön suorittaman mittauksen verenpainetta kohottavaa vaikutusta, oli verenpaine todellisuudessa normaali tai kohonnut. Valkotakkiverenpaine ja -ilmiö ovat laajimmin hyväksytty verenpaineen vuorokausimittauksen aihe. Yhdysvaltojen Medicare- ja Medicaid-järjestelmät antavat korvausta epäillyn valkotakkiverenpaineen perusteella tehdystä vuorokausirekisteröinnistä. On osoitettu, että vuorokausimittaukseen perustuva tuoreen kohonneen verenpaineen hoito toteutuu merkittävästi useammin lääkkeettömästi tai vähemmillä lääkkeillä kuin vastaanottomittauksiin perustuva – ilman että hoidon laatu kärsii. Vaikka vuorokausimittaus on kalliimpi kuin vaihtoehtoiset mittaustavat, lääke- ja seurantakustannuksissa koituvat säästöt ovat paljon suuremmat kuin kustannukset.

Milloin tulee epäillä valkotakkiverenpainetta? Periaatteessa aina, kun lääkäri mittaa kohonneen verenpaineen, jota ei aikaisemmin ole todettu. Todennäköisyys kasvaa, jos vastaanotolla mitattu verenpaine on vain lievästi koholla, kyseessä on nainen tai tupakoimaton henkilö, epäily kohonneesta verenpaineesta on herännyt äskettäin ja perustuu vain muutamiin mittauksiin, eikä ole todettavissa kohonneen verenpaineen seurausilmiöitä, kuten sydämen vasemman kammion seinämien paksuntumista (minkä toteaminen vaatisi ultraäänitutkimuksen).

Valkotakkiverenpainetta ei tule hoitaa lääkkeillä. Se voi kuitenkin ennakoida pysyvästi kohonnutta verenpainetta. Siksi vuosittainen seuranta vuorokausimittauksilla on suositeltavaa.

Yön aikaisesta kohonneesta verenpaineesta on mahdotonta saada käsitystä, ellei sitä systemaattisesti etsitä vuorokausimittauksilla. Vihjeen voi antaa yllättävä kohde-elinvaurio suhteessa päiväajan paineisiin, mutta tällöin on jo ehtinyt koitua vahinkoa.

Verenpainepotilaat voidaan jakaa ”dippereihin” ja ”non-dippereihin”. Dippereillä tapahtuu normaali 10–20 %:n verenpaineen lasku yöllä, non-dippereiltä se puuttuu. Puuttuva vuorokausivaihtelu on vahva kohonneen verenpaineen komplikaatioiden ja kuolleisuuden vaaratekijä.

Verenpaine on ”resistentti” tai ”refraktäärinen”, kun vastaanottomittaus ylittää arvon 140/90 huolimatta kolmesta käytössä olevasta verenpainelääkkeestä. Vuorokausimittaus voi osoittaa tämän näennäiseksi, valkotakki-ilmiöstä johtuvaksi, jolloin säästytään tarpeettoman lisälääkityksen haitoilta ja kustannuksilta.

Eräässä tutkimuksessa vanhusten vastaanotolla mitattu systolinen verenpaine ylitti vuorokausimittauksen päiväkeskiarvon keskimäärin 20 %:lla. Vanhukset ovat herkkiä liiallisen lääkityksen haitoille; seurauksena voi olla huimausta ja pyörtymistä vammautumisriskeineen.

Yöllinen kohonnut verenpaine ennakoi diabeettisen munuaissairauden kehittymistä, mitä voidaan tehokkaalla hoidolla jarruttaa.

Valkotakkiverenpainetta esiintyy lähes 30 prosentissa raskauksista. Vuorokausimittauksella arvioitu verenpaine korreloi kohonneen verenpaineen komplikaatioihin paremmin kuin vastaanotolla mitattu.

Vuorokausimittauksella voidaan osoittaa tai sulkea pois matala verenpaine huimauksen tai muun epäilyttävän oireen syynä. Hoitovasteen seuraaminen suojaa liialliselta lääkitykseltä.

Tässä harvinaisessa tilassa verenpaineen säätely on vaikeasti häiriintynyt. Pystyasennossa verenpaine laskee johtaen huimaukseen tai pyörtymiseen. Makuuasennossa verenpaine voi olla hyvin korkea. Sairauden hoito on haasteellista ja vaatii tarkkaa tietoa verenpaineesta eri tilanteissa.