Uniapnea -sivujen asiantuntijalääkäreinä ovat toimineet LKT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Heikki Lehti ja dosentti, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Juhani Partanen

Mitä uniapnea on?

Uniapnea on kansantauti, jota sairastaa vähintään 150.000 suomalaista. Miehillä tauti on yleisempi kuin naisilla.

Uniapnea on unenaikainen pitkä hengityskatko. Uniapneataudista puhutaan, kun hengityskatkot toistuvat ja aiheuttavat muita oireita. Tavallisin unenaikaisen hengityskatkoksen syy on hengitysteiden ahtautuminen nielun kudosten painuessa tukkoon. Tämä on erityisen tavallista ylipainoisilla. Rakenteellisista syistä johtuen uniapneaa tavataan joskus myös normaalipainoisilla ihmisillä.

Uniapneapotilaan sydän joutuu yöllä kovaan rasitukseen yrittäessään syketasoa nostamalla korvata hengityskatkoksen aiheuttamaa hapenpuutetta. Levon sijasta sydän rasittuu. Kova yöllinen rasitus voi johtaa jopa sydänkohtaukseen. Arviolta kolmannes suomalaisten sydäninfarkteista tapahtuu yöllä.

Hengityskatkoksen aikana uni muuttuu pinnallisemmaksi. Potilas saattaa havahtua lähes hereille satoja kertoja yön aikana. Unen pysyessä pinnallisena pitkäkään uni ei riitä. Huonosta unesta seuraa alentunut suorituskyky valveilla ollessa.

Uniapneataudin oireita ovat mm. kuorsaus, päiväväsymys ja yölliset hengityskatkot ja riskitekijöitä ylipaino, tupakointi, alkoholin käyttö, sekä allerginen nuha. Muitakin oireita ja riskitekijöitä tunnetaan. Myös itsensä täysin oireettomiksi itsensä tuntevilla ihmisillä saattaa olla uniapneatauti. Usein uniapneasta kärsivä sopeutuu sairauteensa ja pitää uniapneasta aiheutuvia oireita persoonansa osana. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Ongelma on hoidettavissa.


Uniapnean oireita ja riskitekijöitä

Tautiin liittyvät oireet ovat sekä päivä- että yöaikaisia. Osa on vain kiusallisia, mutta ne aiheuttavat myös työkyvyn alenemista, haittaavat potilaan normaalia elämää ja saavat aikaan hoitotarpeen.

Päiväoireita ovat mm. seuraavat:

  • aamupäänsärky
  • impotenssi, vähentynyt libido
  • keskittymisvaikeudet
  • muistihäiriöt
  • nukahtelutaipumus
  • närästys
  • päiväväsymys
  • äkkipikaisuus ja kiukkuisuus

Yöoireista tärkeimmät ovat seuraavat:

  • hengityskatkokset
  • kuorsaus
  • levoton yöuni
  • närästys
  • virtsaamisen yöllinen lisääntyminen
  • yöhikoilu

On huomattava, että oireita voi olla useita ja ne vaihtelevat varsin suuresti potilailla esiintyvyyden ja voimakkuuden suhteen. Uniapneataudin riskitekijöitä ovat mm. ylipaino, paksukaulaisuus, vyötärölihavuus, tupakointi, alkoholin käyttö, polyypit, iso risakudos nielussa tai nenänielussa, pieni leuka sekä allerginen nuha. Muitakin oireita ja riskitekijöitä tunnetaan. Merkittävin yksittäinen riskitekijä on ylipaino. Myös itsensä täysin oireettomiksi itsensä tuntevilla ihmisillä saattaa olla uniapneatauti. Usein uniapneasta kärsivä sopeutuu sairauteensa ja pitää uniapneasta aiheutuvia oireita persoonansa osana. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Ongelma on hoidettavissa. Pelkästään kiinnittämällä riittävästi huomiota elintapoihin ja painonhallintaan voidaan osa uniapneapotilaiden oireista hoitaa ilman muita toimenpiteitä.


Miten uniapnea todetaan?

Uniapnea on yleinen oireyhtymä ja nykyisin helposti löydettävissä kotirekisteröinnissä, jossa unen aikaiset biosignaalit, mm. hengitys ja veren happipitoisuus, rekisteröidään pienikokoisen laitteen muistiin.

Määritelmän mukaisesti merkityksellinen on 10 sekuntia tai pidempi katko hengitysilman virtauksessa. Jos hengitys loppuu käytännöllisesti katsoen kokonaan, puhutaan apneasta. Jos se taas vain vähenee, puhutaan hypopneasta. Yleisin syy on hengitysteiden ahtautuminen rakenteellisista ja/tai toiminnallisista syistä. Hengityshäiriöt, siis apneat ja hypopneat, saattavat aiheuttaa veren happikyllästeisyyden laskun. Kun alenema on neljä prosenttia, pidetään sitä merkityksellisenä. Hengityshäiriöiden ja happikyllästeisyyden laskujen perusteella arvioidaan uniapnean vaikeusaste.

Rekisteröinti on suositeltavaa tehdä uudelleen hoidon (esim. painon pudotus, puoli vuotta CPAP-hoidon aloittamisesta) jälkeen tilanteen kontrolloimiseksi, jos uniapneatauti on löydetty. Esimerkiksi painon pudotus voi mahdollistaa tilanteen, jossa ylipainehengityshoidosta (CPAP) voidaan luopua.


Miten pääsen uniapneatutkimukseen?

Epäillessäsi sairastavasi uniapneaa ota yhteys lääkäriisi. Kaikissa keskus- ja aluesairaaloissa on valmiudet tutkia uniapneaa. Lisäksi yksityissektori kykenee nykyisin tutkimaan ja hoitamaankin suurimman osan tapauksista. Kustannussyistä tutkimukset pyritään tekemään perusterveydenhuollossa eli joko terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa tai yksityisissä lääkärikeskuksissa. Avoterveydenhuollon käyttäminen vähentää keskus- ja aluesairaaloiden potilasjonoja, jolloin kaikki hyötyvät perusterveydenhuollossa tehdyistä tutkimuksista.


Miten uniapneaa hoidetaan?

Laihdutus on tärkein uniapnean hoitomuoto. Joskus oireet poistuvat kokonaan painon pudotuksen myötä, useimmiten ne helpottuvat merkittävästi. Osalla potilaista uniapneaa esiintyy vain selinmakuulla. Tällöin selinmakuun estäminen nukkuessa auttaa potilasta.
Vaikeammissa uniapneatapauksissa tarvitaan hengitysteiden tukkeutumisen estävää CPAP-laitetta. Tässä hoidossa potilas saa hengittää ilmaa pienellä ylipaineella. Hengitysteiden poikkeavia ahtauttavia rakenteita voidaan hoitaa myös kirurgisesti. Nykyhoidolla potilaat tulevat usein oireettomiksi. Unen laadun paraneminen vuosien päiväväsymyksen jälkeen palkitsee – tarjolla on uusi virkeä elämä.

Ilman uniapneaakin kuorsaus heikentää unen laatua. Kuorsaus häiritsee kumppanin lisäksi myös kuorsaajan omaa unta. Kitapurjeen lämpökäsittely- eli RFA-hoito on moderni tapa hoitaa kuorsausta tehokkaasti. Toimenpiteessä pehmeää kitalakea jäykistetään lämmittämällä paikallispuudutuksessa. Hoitokertoja tarvitaan 1-2 kappaletta. Toimenpide on potilaalle varsin vaivaton eikä sairauslomaakaan yleensä tarvita. RFA-hoitoja tarjoavat lääkäriasemat sekä julkiset sairaalat.