Sydämen rytmihäiriöt -sivujen asiantuntijalääkärinä on toiminut kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen.

Sydämen rytmihäiriöt

Sydämen rytmihäiriöiden oireet ovat hyvin vaihtelevia. Osa niistä johtaa huomaamaan, että sydämen rytmissä on poikkeavuutta. Tätä aiheuttavat tavallisesti lisälyönnit ja äkisti alkavat sydämen tykytyskohtaukset. Rytmihäiriöt voivat aiheuttaa myös huimausta, pyörtymistä, hengenahdistusta tai rintakipua. Niitä ei välttämättä osata yhdistää epänormaaliin sydämen rytmiin.

Vapaa-ajan käyttöön tarkoitetut sykemittarit ovat lisänneet merkittävästi ihmisten tietoa oman sydämen sykkeestä. Joskus on aihetta epäillä rytmihäiriötä sykemittarin antaman tiedon perusteella. Jos sykemittari näyttää rytmihäiriöön viittaavia tuloksia kuten äkkiseltään tiheytynyttä sykettä tai epäsäännöllistä syketasoa, voi kysymyksessä todella olla rytmihäiriö. Toinen selitys on, että sykemittari näyttää epäluotettavasti. Jos mainittuja ilmiöitä esiintyy, voi olla järkevää hakeutua lääkärin vastaanotolle, varsinkin tilanteessa, jossa on muita oireita. Muita oireita voivat olla mm. tuntemukset rytmin häiriöistä, huimaus tai muu heikotus. Myös se että jotakin sydänsairautta epäillään tai on jo todettu voi johtaa hakeutumaan tutkimuksiin. Sykemittareista saatava tieto voi omalta osaltaan vahvistaa rytmin tutkimisen tarvetta.

Rytmihäiriöt saavat sydämen lyömään liian tiheästi ja usein epäsäännöllisesti. Kammioista alkavat rytmihäiriöt voivat olla vaarallisia. Pitkään jatkuvat rytmihäiriöt voivat heikentää sydämen toimintaa. Johtumishäiriöt puolestaan tekevät sykkeen liian hitaaksi, mikä voi aiheuttaa voimatonta oloa ja pyörtymistä.

Sydämen rytmihäiriöitä voidaan todeta lääkärin vastaanotolla tai sairaalan ensiavussa. Toisinaan niiden toteaminen edellyttää jäämistä sairaalaan tarkkailtavaksi. Sydämen rytmiä voidaan tutkia myös luonnollisissa oloissa sydämen sähkökäyrän eli EKG:n vuorokauden kestoisella tallennuksella. Tutkimus antaa mahdollisuuden todeta rytmihäiriöitä, jotka esiintyvät ajoittain tai vain joissakin tilanteissa kuten rasituksen aikana. Kohtauksina ilmeneviä rytmihäiriöitä tutkitaan myös sairaaloiden sydänlaboratorioissa.

Lievät rytmihäiriöt ovat tavallisia, eivätkä ne useinkaan johda sairauksiin tai edellytä hoitoa. Rytmihäiriöt voivat olla ensimmäinen viite sydänsairaudesta, minkä tutkiminen on tärkeätä. Viime vuosina on opittu tuntemaan harvinaisia, periytyviä rytmihäiriöitä. Eteisvärinä puolestaan on yleinen rytmihäiriö, jonka hoitolinjat ovat viime vuosina täsmentyneet. Taipumus sydämen tiheälyöntisyyskohtauksiin voidaan parantaa verisuoniteitse tehtävän katetrihoidon avulla. Sydämentahdistimilla voidaan estää sykettä hidastumasta liikaa ja palauttaa sykkeen luonnollinen vaihtelu. Rytmihäiriökohtauksia pysäyttävät tahdistimet ovat yleistyneet vaikeimpien kohtauksien suojahoitona.


Rytmihäiriöiden oireet

Sydämen rytmihäiriöt aiheuttavat oireita hyvin vaihtelevasti. Kokemuksena voi olla tunne sydämen oudoista lyönneistä ja tiheästä tykytyksestä. Seurauksena voivat olla myös pyörrytys tai tajuttomuuskohtaus. Rytmihäiriö-nimikkeen alle luetaan monenlaisia poikkeavuuksia sydämen lyönneissä, alkaen oireettomista ja viattomista aina henkeä uhkaaviin saakka.

Lisälyönnit

Satunnaisesti ilmaantuvat sydämen lisälyönnit ovat varsin tavallisia terveilläkin ihmisillä. Lisälyöntien aiheuttamat tuntemukset vaihtelevat suuresti. Kun lisälyöntejä on runsaasti ja niitä esiintyy perättäisinä ja monimuotoisina, ilmaantuu usein painon tunne rintaan, hengenahdistusta ja voimattomuutta ponnistellessa. Rasituksessa ilmaantuviin lisälyönteihin liittyy useammin haittoja ja taipumus saada vakavampia rytmihäiriön kohtauksia. Lisälyönnit saattavat olla seurausta sydänsairaudesta, minkä selvittäminen on tärkeätä.

Takykardiat eli tiheälyöntisyyskohtaukset

Sydämen tiheälyöntisyyskohtaukset ilmaantuvat usein varhaisessa aikuisiässä ja niitä voi olla muuten aivan terveillä henkilöillä. Syynä ovat tavallisesti sydämen johtoratojen ylimääräiset säikeet, joissa sydämen sähkö kiertää ja saa sydämen lyömään tiheästi. Oireena on äkisti alkava tykytys, joka saattaa kestää minuutteja tai tunteja. Kohtauksen alussa voi olla hetkellinen pyörtyminen. Potilailla, joilla todetaan sydänrekisteröinnissä ns. delta-aalto saattaa sydämen syketaajuus kohtauksen aikana olla vaarallisen nopea.

Kammioperäisiä tiheälyöntisyyskohtauksia voi esiintyä myös henkilöillä, joiden sydänsairaus on niin lievä ettei siitä aiheudu oireita tai ilman mitään sydänsairautta. Kammiotakykardiaa esiintyy sairastetun sydäninfarktin jälkeen ja sydämen vajaatoiminnassa. Kammiotakykardia voi johtaa kammiovärinään, josta voi pelastua nopealla elvytyksellä. Sepelvaltimotautia sairastavalle voi tulla hengenvaarallinen rytmihäiriö äkillisen suonitukoksen takia tai aiemmasta tukoksesta johtuneen infarktiarven takia yllättäen ilman ennakoivia oireita.

Eteisvärinä

Eteisvärinässä eteisten toiminta on äärimmäisen tiheätä. Kammioiden syke ja siten myös tunnettava pulssi on epäsäännöllinen pulssin taajuuden vaihdellessa rauhallisesta hyvin tiheään. Eteisvärinää esiintyy harvinaisena varhain aikuisiällä, ja se alkaa yleistyä keski-iän jälkeen ja on tavallinen vanhuksilla. Eteisvärinä esiintyy kohtauksina mutta muuttuu herkästi vallitsevaksi ja saattaa jäädä pysyväksi rytmiksi. Oireiden pohjalta sitä voi olla vaikea erottaa lievemmistä häiriöistä. Eteisvärinä pyritään pysäyttämään tai sitä hoidetaan niin että haitat ovat mahdollisimman vähäiset. On tärkeätä varmistaa, että eteisvärinän aikainen syketaso on lääkkeillä saatu sopivaksi sekä levon että rasituksen aikana. Toistuva eteisvärinä voi edellyttää veren hyytymistä vähentävää hoitoa.

Hidas syke ja sydämen pysähtely

Sydämen hidaslyöntisyys voi aiheuttaa voimattomuutta, huimausta tai pyörtymisen. Sykettä ohjaavan sinussolmukkeen sairaus ja johtoradan viasta aiheutuva sydänkatkos voivat aiheuttaa pitkiä sydämen lyöntitaukoja. Ne todetaan usein potilaan hakeuduttua sairaalaan. Hidaslyöntisyys voi olla lievää tai vain ajoittaista, ja myös rytmihäiriöiden lääkehoito voi hidastaa perusrytmiä haitallisesti tai pahentaa rytmihäiriötä.
Hidaslyöntisyyden hoitona on usein sydämentahdistin, jonka asennukseen päädytään jos oireet haittaavat tai EKG-löydöksien perusteella täydellisen sydänkatkoksen vaara on suuri. Hidaslyöntisyyden piirteet vaikuttavat siihen millainen sydämentahdistin asennetaan ja miten se säädetään.

Sykevariaatio – sydämen autonominen säätely

Sinusrytmin ajalta voidaan tutkia sykevariaatio, joka ilmentää sisäelinhermoston vaikutusta sydämenlyönteihin. Poikkeava sykevariaatio voi ilmentää autonomisen hermoston sairautta ja toisaalta sinussolmukkeen heikkoa toimintaa. Edellisessä oireena on usein tiheä perussyke ja taipumus verenpaineen laskuun pystyasennossa. EKG-rekisteröinnissä voidaan havaita yölevon aikana jaksottaista sykkeen tihenemistä ja hidastumista, joka on uniapnealle tyypillistä.


Miten rytmihäiriöitä tutkitaan?

remote_a_-6_color_flipSydämen rytmihäiriöiden merkitys määräytyy oireiden luonteesta, rytmiä koskevista yksityiskohdista ja mahdollisen sydänsairauden piirteistä. Keskeinen merkitys on itse rytmihäiriön tarkalla toteamisella. Tähän on monia keinoja:

  • Tavallinen sydänsähkökäyrä (EKG)
  • Sydänsähkökäyrän seuranta sairaalassa telemetrian avulla
  • EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti
  • Tapahtuma-EKG jonka potilas aktivoi
  • Kliininen rasituskoe (rasitus-EKG)
  • Elektrofysiologinen tutkimus sydänlaboratoriossa
  • Potilaalle asennettu rytmihäiriövalvuri
  • Sydämentahdistimen muistitiedot

Tavallinen levossa otettava sydänsähkökäyrä on oleellinen osa tutkimusta. Siinä saatetaan todeta parastaikaa esiintyvä rytmihäiriö. Voidaan myös todeta piirteitä, jotka viittaavat taipumukseen saada rytmihäiriöitä. Viitteitä voivat antaa poikkeava syketaso, eteis-kammiojohtumisen aika, haarakatkos, delta-aalto ja QT-ajan pituus.

Sydämen rytmiä voidaan tarkkailla vuodelevossa EKG-monitorilla ja liikkuvalla potilaalla telemetria-EKG:n avulla. Myös tavanomainen rasitus-EKG voi antaa tietoa rytmihäiriöistä. Sydämen rytmiä voidaan tutkia myös potilaan omissa olotilanteissa mukana kannettavan jatkuvasti EKG:ta taltioivan laitteen avulla. Sen tulos tarkastetaan jälkikäteen.

Kohtauksina esiintyviä rytmihäiriöitä on vaikea tunnistaa, elleivät ne jatku niin pitkään, että henkilö ehtii hakeutua sairaalaan. Monista rytmihäiriöistä saadaan tietoa elektrofysiologisen tutkimuksen avulla. Siinä johdetaan verisuoniteitse sydämeen ohuita lankoja, joiden kautta rekisteröidään sydänfilmiä sisältäpäin. Rytmiä testataan tahdistamalla, ja siten voidaan saada esille kohtauksina esiintyvä rytmihäiriö. Tämä antaa tietoa esimerkiksi missä sijaitsee ylimääräisiä johtoradan säikeitä ja kohdistaan niihin katetrihoito.

Osa kardiologeista on erityisesti perehtynyt rytmihäiriöiden tutkimuksiin, hoitoon ja sydämen tahdistinhoitoon. Tällä hetkellä heitä toimii lähinnä maamme yliopistosairaaloissa.

Onko myös sydänsairautta?

Rytmihäiriöitä voi esiintyä henkilöillä, joilla ei ole mitään sydänsairautta. Toisaalta sydänsairaus saattaa ilmetä rytmihäiriöinä, vaikka on vielä muuten oireeton. Sellaisia voivat olla sydänlihassairaudet ja sepelvaltimotauti. Rytmihäiriön luonne ja yksityiskohdat voivat ilmaista, tarvitseeko sydänsairautta epäillä ja toisaalta antavat viitettä mistä sairaudesta voisi olla kysymys. Esimerkiksi lapsuudesta alkaen esiintyneet tiheälyöntisyyden kohtaukset viittaavat ylimääräisiin johtoradan säikeisiin eikä niihin juuri koskaan liity sydänsairautta. Kammioperäisissä rytmihäiriöissä on usein mukana sydänsairaus ja joskus vaaratekijä kuten pitkä QT –oireyhtymä tai muut periytyvät sydänsairaudet.

Sydänsairauden tutkimiseksi tarvitaan usein ultraäänitutkimusta, rasitus-EKG:ta ja joskus myös sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja muita invasiivisia testejä.


Miten pääsen rytmihäiriötutkimukseen?

Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden tutkimukset alkavat usein yleislääkärin, työterveyslääkärin tai erikoislääkärin vastaanotolla. Tärkeätä on kuulla potilaan yksityiskohtainen kuvaus tuntemuksistaan, oireitten vaikeudesta ja olosuhteista, missä oireet ovat esiintyneet. Lääkäri tutkii pulssin ja verenpaineen, kuuntelee sydänäänet ja tavallisesti tarkastaa EKG:n.

Perusterveydenhoidon mahdollisuudet

On tärkeätä, että perusterveydenhoidolla on keinoja rytmihäiriöiden tutkimiseen, sillä muuten lääkäri voi jäädä pahimmillaan vain potilaan oirekuvauksen varaan, mikä yksistään ei riitä selvittämään rytmihäiriöiden kliinistä merkitystä ja hoidon tarvetta. On tarpeellista, että tutkimuskeinoja on riittävästi saatavissa perusterveydenhoidossa, ettei hoidon tarve jäisi toteamatta. Toisaalta ei ole mielekästä ohjata alkututkimuksia suoraan erikoissairaanhoitoon, mikä usein aiheuttaa viivettä ja ylimääräisiä kustannuksia.

Perusterveydenhoidon tulisi kyetä tarjoamaan palveluna EKG:n pitkäaikaisrekisteröintejä. Tutkimus tuo erikoistason osaamista suoraan perusterveydenhoidon käyttöön, sillä tulkitsijana toimivat alan erikoislääkärit. Näin saadaan erikoissairaanhoidon tukea niille lääkäreille, jotka ovat avainasemassa vastatessaan väestön terveydestä ja joihin potilaat ensisijaisesti turvautuvat sydämen rytmiin liittyvissä ongelmissa. Myös rasitus-EKG:n avulla saadaan tietoa rytmihäiriöstä sekä mahdollisesta sydänsairaudesta. Epäiltäessä sydänsairautta on ultraäänitutkimuksesta usein hyötyä.

Selvitysten jälkeen rytmihäiriöt voivat osoittautua vaarattomiksi ja jos oireet ovat lieviä, ei tarvita hoitotoimia. Vaarattomatkin rytmihäiriöt voivat aiheuttaa kuitenkin hankalia, toimintaa rajoittavia oireita. Tällöin voidaan pyrkiä lieventämään oireita lääkityksellä, jollaisena usein käytetään beetasalpaajia tai eräitä kalsiumsalpaajia. Niitä voidaan käyttää valikoidusti myös eteisvärinän hoitona. Tavallisten lääkkeiden käytön voi yleislääkärikin aloittaa.

Erikoissairaanhoidon tehtävät

Vaikeampien rytmihäiriöiden hoitoa varten potilaat ohjataan tavallisesti keskussairaalan tai yliopistosairaalan kardiologian klinikkaan. Tarpeen mukaan voidaan tehdä muun muassa elektrofysiologinen tutkimus, jolla määritetään tarkasti rytmihäiriön tuottavat poikkeavuudet. Kardiologian yksiköt tekevät rytmihäiriöiden katetrihoitoja ja asentavat sydämentahdistimet ja rytmihäiriötahdistimet. Erikoissairaanhoidon potilaiden jatkohoito palautuu usein perusterveydenhoitoon tai yksityislääkärille.

Sydämen rytmihäiriötutkimukset ovat keskussairaaloiden lisäksi mahdollisia hyvin varustetuissa lääkärikeskuksissa ja terveyskeskuksissa. Remote Analysis Oy:n tuottama sydämen EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti on löydettävissä seuraavilta paikkakunnilta: Remote Analysis Oy:n asiakkaat


Rytmihäiriöiden hoito

Rytmihäiriöiden hoitotapoja:

  • Tiedonanto rytmihäiriön merkityksestä ja seurauksista
  • Heijasteiden käyttö takykardiakohtauksen pysäyttämiseen
  • Kohtauksen pysäyttävä lääkehoito
  • Rytmihäiriöiden ilmaantumista estävä lääkehoito
  • Rytmihäiriön parantava katetrihoito (katetriablaatio)
  • Eteisvärinän syketaajuutta alentava katetrihoito
  • Rytmihäiriön leikkaushoito (rytmihäiriökirurgia)
  • Tahdistinhoito rytmihäiriöiden lääkehoidon tukena
  • Rytmihäiriötahdistin