Remote analysis

Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden tutkimukset alkavat usein yleislääkärin, työterveyslääkärin tai erikoislääkärin vastaanotolla. Tärkeätä on kuulla potilaan yksityiskohtainen kuvaus tuntemuksistaan, oireitten vaikeudesta ja olosuhteista, missä oireet ovat esiintyneet. Lääkäri tutkii pulssin ja verenpaineen, kuuntelee sydänäänet ja tavallisesti tarkastaa EKG:n.

Perusterveydenhoidon mahdollisuudet

On tärkeätä, että perusterveydenhoidolla on keinoja rytmihäiriöiden tutkimiseen, sillä muuten lääkäri voi jäädä pahimmillaan vain potilaan oirekuvauksen varaan, mikä yksistään ei riitä selvittämään rytmihäiriöiden kliinistä merkitystä ja hoidon tarvetta. On tarpeellista, että tutkimuskeinoja on riittävästi saatavissa perusterveydenhoidossa, ettei hoidon tarve jäisi toteamatta. Toisaalta ei ole mielekästä ohjata alkututkimuksia suoraan erikoissairaanhoitoon, mikä usein aiheuttaa viivettä ja ylimääräisiä kustannuksia.

Perusterveydenhoidon tulisi kyetä tarjoamaan palveluna EKG:n pitkäaikaisrekisteröintejä. Tutkimus tuo erikoistason osaamista suoraan perusterveydenhoidon käyttöön, sillä tulkitsijana toimivat alan erikoislääkärit. Näin saadaan erikoissairaanhoidon tukea niille lääkäreille, jotka ovat avainasemassa vastatessaan väestön terveydestä ja joihin potilaat ensisijaisesti turvautuvat sydämen rytmiin liittyvissä ongelmissa. Myös rasitus-EKG:n avulla saadaan tietoa rytmihäiriöstä sekä mahdollisesta sydänsairaudesta. Epäiltäessä sydänsairautta on ultraäänitutkimuksesta usein hyötyä.

Selvitysten jälkeen rytmihäiriöt voivat osoittautua vaarattomiksi ja jos oireet ovat lieviä, ei tarvita hoitotoimia. Vaarattomatkin rytmihäiriöt voivat aiheuttaa kuitenkin hankalia, toimintaa rajoittavia oireita. Tällöin voidaan pyrkiä lieventämään oireita lääkityksellä, jollaisena usein käytetään beetasalpaajia tai eräitä kalsiumsalpaajia. Niitä voidaan käyttää valikoidusti myös eteisvärinän hoitona. Tavallisten lääkkeiden käytön voi yleislääkärikin aloittaa.

Erikoissairaanhoidon tehtävät

Vaikeampien rytmihäiriöiden hoitoa varten potilaat ohjataan tavallisesti keskussairaalan tai yliopistosairaalan kardiologian klinikkaan. Tarpeen mukaan voidaan tehdä muun muassa elektrofysiologinen tutkimus, jolla määritetään tarkasti rytmihäiriön tuottavat poikkeavuudet. Kardiologian yksiköt tekevät rytmihäiriöiden katetrihoitoja ja asentavat sydämentahdistimet ja rytmihäiriötahdistimet. Erikoissairaanhoidon potilaiden jatkohoito palautuu usein perusterveydenhoitoon tai yksityislääkärille.

Sydämen rytmihäiriötutkimukset ovat keskussairaaloiden lisäksi mahdollisia hyvin varustetuissa lääkärikeskuksissa ja terveyskeskuksissa. Remote Analysis Oy:n tuottama sydämen 24 tunnin rekisteröintipalvelu on löydettävissä seuraavilta paikkakunnilta: Remote Analysis Oy:n asiakkaat